Neiti Ida

Vuorovaikutteinen ja osallistava soolotanssiteos lapsille/kaikenikäisille/ikäihmisille

Neiti Ida on vuorovaikutteinen ja osallistava soolotanssiteos. Teos on erittäin kevytrakenteinen ja helposti liikutettava. Se soveltuu mainiosti eri tiloihin ja tilanteisiin (esim. päiväkodin leikkitilaan, luokkahuoneeseen tai sairaalan aulatilaan, myös teatteritilaan, näyttämölle). Teosta on esitetty menestyksekkäästi myös seniorikatsojille Turun palvelutaloissa.

Ujo ja varautunut Neiti Ida muuttuu inhimillisen kohtaamisen kautta iloiseksi ja positiiviseksi.
Keskiössä on liike ja musiikki, myös hiljaisuus, voima, intensiteetti. Kohtaaminen ja kommunikaatio tanssin keinoin.

Teos sisältää vuorovaikutteisia, osallistavia osioita, jolloin katsojat pääsevät halutessaan esityksen aikana liikkumaan esiintyjän kanssa. Jokaisen esityksen jälkeen on lisäksi keskustelutuokio. Näissä keskusteluhetkissä esiintyjä ja katsojat voivat yhdessä ihmetellä ja pohtia esityksen herättämiä kysymyksiä ja ajatuksia mm. ystävyydestä, jännittämisestä, erilaisuuden hyväksymisestä.

Koreografia: Hanna Brotherus
Tanssi: Jonna Aaltonen
Musiikin sävellys/äänisuunnittelu: Antti Ikonen
Pukusuunnittelu ja toteutus: Marjo Haapasalo
Kesto: 30 min + keskustelutuokio noin 10–15 min
Ensisijainen kohderyhmä: yli 3- vuotiaat / lapsiryhmät: 3-9-vuotiaat
Esityskieli: teoksessa ei käytetä puhetta (esityksen jälkeen keskustelu mahdollinen suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi) – esitys soveltuu myös monikulttuuriselle yleisölle.

Max. lapsikatsojienmäärä/esitys: n. 40 katsojaa
Max. esitysmäärä/päivä: 2 esitystä
Tilavaatimuksia: -min. 6m x 6m (neuvoteltavissa) -tilassa oltava sähkö musiikkia varten
(esiintyjä tuo tarvittaessa myös soittimen)
Lavastus/rekvisiitta/valot: -ei lavasteita -rekvisiitta: selkänojallinen tuoli (ei käsinojia)
(+tanssijalla matkalaukku sisältöineen) -ei erityisiä valaistusvaatimuksia (pimennys ei tarpeellinen)
Kiertuetyöryhmä: 1 hlö (tanssija Jonna Aaltonen)
Arvioitu pystytysaika: n. 60 min.
Vastaanottavan tahon apuhenkilöstö: 1 hlö
Ensiesitys: 18.10.2012 Seikkailupuiston Timantti-teatteri, Turku

LISÄTIETOJA:
Jonna Aaltonen, tanssija, jonnaaaltonen@hotmail.com

Kuvat on otettu Leijapuiston päiväkodissa Raisiossa.
Kuvaaja: Veera Salakari / Raision kaupunki.

Teos on saanut loistavat arviot (19.10.2012) Turun Sanomien kriitikolta Suvi Satamalta ja se valittiin myös yhdeksi Turun Sanomien julkaisemaksi (31.12.2012) vuoden 2012 kulttuurikolaukseksi (toim. Suvi Satama). Neiti Ida -teosta on esitetty jo yli 200 kertaa sekä päiväkodeissa että kouluissa sekä teattereiden näyttämöillä.

Teoksen valmistusprosessia ja kiertueita ovat tukeneet:
Läntinen tanssin aluekeskus (osatuotuotantotuki)
Samuel Huberin taidesäätiö
Taiteen edistämiskeskus (ent. Taiteenkeskustoimikunta/Valtion tanssitaidetoimikunta)
Seikkailupuisto, Turku
Suomen Kulttuurirahasto, Varsinais-Suomen maakuntarahasto (kiertue Raision päiväkodeissa)
Alfred Kordelinin säätiö, Rauman erillisrahasto (kiertue Rauman päiväkodeissa)
Taiteen edistämiskeskus, Satakunta (kiertue Porin päiväkodeissa)

Neiti Ida – 200s esitys, traileri (kuvaaja: Ada Vakker).

Yleisöpalautetta:

Neiti Ida, Kaarina 04/2023
Nappulalinnan esikot -ryhmältä erityiskiitos esityksestä! Lapset tykkäsivät todella paljon. Esitys toimi todella hyvin ja osallisti ihanasti lapsia. Neiti Ida oli todella taitava saamaan lapset mukaan toimintaan ja meidän ryhmästä upeasti myös vähän hiljaisemmat pääsivät mukaan ”esiintymään”. Myös esityksen aihe ujoudesta, jännityksestä ja puhumattomuudesta kosketti.

Koivulan päiväkoti, Pori:
”Haluan kiittää aivan upeasta ja kauniista, todella elegantista ”Neiti Ida” soolotanssiesityksestä. Esitys ”vangitsi” lämminhenkisyydellänsä niin lasten kuin aikuistenkin huomion, totaalisesti. Meidän muutamat pojan vesselitkin (”kovikset”) eläytyivät ja sulautuivat esitykseen ihanin ilmein. Kiitos.”

Lensun päiväkoti, Rauma:
”Olen saanut pelkästään positiivista palautetta. On kiitelty ja kehuttu hienoksi, herkäksi, lapset huomioon ottavakasi, hyvällä tavalla hiljentäväksi, kauniiksi. Kaikki osallistujat ovat olleet tyytyväisiä. Lapsetkin puhelivat esityksen jälkeen tunnelmistaan ja kokemuksistaan. Soittorasiat ja saippuakuplat olivat jääneet erityisesti mieleen, niin ja se suuri matkalaukku. Itse herkistyin kyyneliin asti lapsia katsellessani. Kiitos! Terveisin; Kaija Ruoste, Varhaiskasvatuksen aluejohtaja/Lensu-Vasarainen, Rauma”

Yleisöpalaute, Helsinki:
”Suuri kiitos ihastuttavalle Neiti Idalle! Olit niin valloittavan suloinen! Poikani Matias 3v. oli ensimmäistä kertaa esityksessä. Meitä jännitti tosi paljon, mutta esityksen aikana Matias hihitteli, kummasteli ja hassutteli tyytyväisenä. Kotona Matias vielä pohti, miten häntäkin jännittää päiväkodissa joskus, mutta kauniisti tanssiminen auttaa ja pilkulliset kumpparit, jotka sanoo Moi!
Parhain terveisin Johanna ja Matias, Helsinki”

Kuvat on otettu Leijapuiston päiväkodissa Raisiossa.
Kuvaaja: Veera Salakari / Raision kaupunki.

Taiteilijaesittelyt:

Hanna Brotherus (s. 1968) on koreografi, jonka useat teokset käsittelevät yhteiskunnallisten ilmiöiden heijastumista yksilön kokemusmaailmassa. Brotherusta inspiroivat ihmisten elämäntarinat ja subjektiivinen todellisuus, ja hän on työskennellyt ammattitanssijoiden ja –näyttelijöiden lisäksi mm. vanhusten, liikuntavammaisten lasten, kuntoutuvien narkomaanien, asunnottomien naisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa. Oman, freelancereista koostuvan työryhmänsä lisäksi Brotherus on työskennellyt mm. Suomen Kansallisteatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa ja Suomen Kansallisoopperassa. Brotheruksen näyttämöteoksia on esitetty Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa ja hänen tanssilyhytelokuviaan on nähty festivaaleilla ympäri maailman. Vuonna 2021 julkaistiin hänen autofiktiivinen esikoisromaaninsa ”Ainoa kotini”.

Jonna Aaltonen (s. 1972) on freelance-tanssitaiteilija (Turun konservatorio 1995). Lisäksi opintoja: NLP Practitioner (True Hearts 2014), spiraalistabitaatio-metodi (Somatic Studio 2021), tanssi-liiketerapiamenetelmät (Eino Roiha-instituutti, Jyväskylän yliopisto 2017), expresiivisen taideterapian perusopinnot (Muurlan opisto 2023).
Jonna on työskennellyt monipuolisesti tanssin ja teatterin saralla: nykytanssiteoksissa, tanssiteatteri-, musikaali- ja oopperaproduktioissa. 30-vuotisen tanssitaiteilijauransa aikana hän on toiminut tanssijana jo yli 80 teoksessa, yli 50 eri koreografin kanssa. Jonna on työskennellyt kiinnityksellä eurooppalaisissa tanssiryhmissä (mm. Norrdans, VolksOperWien, Tukholman kuninkaallinen ooppera) n. 10 v. ajan (1995-2006) ja sen jälkeen vapaalla kentällä Suomesta käsin. Hän on esiintynyt laajalti Euroopassa, myös maailmanlaajuisesti mm. Kanadassa, Japanissa, USAssa, Koreassa ja Kiinassa.
Jonnalla on kokemusta myös työpajaohjaajan, harjoituttajan, koreografin assistentin, koreografin ja tanssinopettajan työstä. Lisäksi hän on toiminut sekä tuotannollisissa, että organisaattorin tehtävissä. Hänelle on myönnetty useita sekä valtion, että Suomen Kulttuurirahaston myöntämiä taiteilija-apurahoja.
Jonnan sydäntä lähellä on tuoda tanssia ulos teatterin seinien sisältä ihmisten luo: turuille ja toreille, kaduille, vanhainkoteihin, kouluihin ja päiväkoteihin mm. esitystensä ”Lentoon”, ”Surujenkerääjä” ja ”Neiti Ida”- muodossa. Hän haluaa tällä tavoin olla laajentamassa tanssin katsomisen käytäntöä, monimuotoistamassa kaupunkikulttuuria ja lempeästi kyseenalaistaa ja ravistella käsityksiä (nyky)tanssista vain elitistisenä, vaikeasti ymmärrettävänä taiteena. Viime vuosina Jonna on ollut kehittämässä tanssitaidetta soveltavia työskentelymuotoja, mm. kehittämiensä ”Matka”-kokemiskonseptin ja ”KehoNero”- työpajakokonaisuuden kautta. Kokemiskonseptin ja työpajan puitteissa hän jakaa ja tutkii mm. tanssin/liikkeen voimauttavaa/terapeuttista vaikutusta, sekä liikkeen ja tunteiden välistä kiinnostavaa vuoropuhelua. Jonna kokee ammattinsa kehollisuuden ja kohtaamisen puolestapuhujana erittäin tärkeäksi ja mielekkääksi tällaisena tehokkuuden ja ruutuihin tuijottelun aikana.

Antti Ikonen (s. 1963) on työskennellyt säveltäjänä, äänisuunnittelijana ja muusikkona eri taiteenlajien parissa 1980-luvulta lähtien. Ikosen sävellystuotanto käsittää yli kolmekymmentä näyttämöteosta sekä installaatioita, lyhytelokuvia ja uusmediateoksia. Ikonen on toiminut muusikkona mm. Cartes Art Machine ja Stratovarius-yhtyeissä, ja hän opettaa äänisuunnittelua ja musiikkia Aalto-yliopiston Medialaboratoriossa.

Pukusuunnittelija Marjo Haapasalo (s. 1973) on valmistunut Yrkeshögskolan Sydvästin muotoilun koulutusohjelmasta vuonna 2002. Hän on tehnyt pukusuunnitteluja lukuisiin tanssi- ja teatteriesityksiin, mm. Aurinkobalettiin, Linnateatteriin, Turun kaupunginteatteriin, Turun Kesäteatteriin sekä lukuisiin freelance-produktioihin. Vuodesta 2007 Haapasalo on pyörittänyt Turussa Kaskenkadulla sijaitsevaa Boutique Minne -liikettä joka on erikoistunut uusien vaatteiden suunnitteluun, vintage-vaatteisiin sekä esiintymispukuihin. (www.boutiqueminne.com)