Uutiset
TakaisinMusiikki ankkurina, antautuminen metodina – Anna Torkkelin Bliss on ylistys olemassaololle
13.5.2026
Aikana, jolloin maailma vaatii jatkuvaa suorittamista ja kyynisyys tuntuu usein helpoimmalta suojamekanismilta, antautuminen on radikaali teko. Turkulaisen koreografi-tanssitaiteilija Anna Torkkelin praktiikan ytimessä sykkii ilo, leikki ja kokonaisvaltainen läsnäolo.
Torkkelin koreografioima Bliss kutsuu sekä esiintyjät että katsojat tilaan, jossa tanssi saa vain tapahtua – vapaana arvottamisesta ja pakottamisen tarpeesta. Teoksen taustalla vaikuttaa Torkkelin jo vuodesta 2012 asti kehittämä musiikkiin tanssimisen praktiikka, jota hän on hionut sooloteoksestaan Heart piece lähtien.
Musiikki porttina ja vastarintana
Torkkelille musiikkiin tanssiminen ei ole vain rytmin seuraamista, vaan se on ensisijaisesti kokonaisvaltainen läsnäolon ja antautumisen tila. Se on portti, jonka kautta tanssija voi saavuttaa samanlaisen vapauden ja ymmärryksen tilan, jota arjen analyyttinen mieli usein rajoittaa. ”Se merkitsee usein yksinkertaisesti iloa, joka syntyy yhteyden kokemuksesta, siitä tunnusta että pääsee sisälle olemiseen tanssissa”, Torkkel kuvailee praktiikkansa ydintä.
Hän näkee tämän tavan työskennellä myös syvällisenä eettisenä valintana. ”Ajattelen, että praktiikkani on vastarintaa kyynisyydelle ja että työskentelen elämän perustavan merkityksen parissa.” Musiikkiin tanssiminen on parhaimmillaan taianomainen kuvittelun ja leikin tila, jossa muodonmuutokset voivat ikään kuin vain tapahtua ilman puskemista.
Tämä antautuminen vaatii kuitenkin valmistelua. Torkkel on pyrkinyt sanallistamaan tanssin tapahtumista ja löytämään keinoja, joilla tanssin ihmettä voitaisiin pitää yllä ja vaalia. Se on herkkä tila, joka vaatii tanssijalta vilpitöntä suhdetta ääneen.
Vuosikymmenten yhteinen hengitys
Bliss on monitaiteellinen kokonaisuus, jonka syvyys kumpuaa myös työryhmän poikkeuksellisen pitkästä yhteisestä historiasta. Työskentely äänisuunnittelija-muusikko Johanna Porolan kanssa on jatkunut jo vuodesta 2015, ja pukusuunnittelija-skenografi Piia Rinteen sekä valosuunnittelija-skenografi Kristian Palmun kanssa yhteistä taivalta on takana jo yli kymmenen vuotta.
”Pitkäjänteinen yhteinen työskentely antaa taiteelliselle prosessille erityisen syvyyden, joka on aika ainutlaatuista ja ihanaa”, Torkkel iloitsee. Bliss-teoksen suunnittelua on ohjannut ajatus päivän- tai vuodenkierrosta – elämästä itsessään esityksen kehyksenä. Musiikilla on tässä kokonaisuudessa keskeinen rooli, ja se on valittu inspiroimaan tanssijoiden työtä eri tasoilla. Torkkel halusi sisällyttää esitykseen olemassaolon valoa ja pimeyttä rinnakkain. Siksi teoksessa on myös hetkiä, joissa musiikkiin ja tanssimiseen pääseminen on haastavampaa, heijastellen elämän monimuotoisuutta.
Oman tanssin rakastamisen taito
Kun Torkkel ohjaa tanssijoita – tässä teoksessa Mira Kauttoa, Marika Peuraa ja Tuija Lappalaista – hän ei tarjoa valmista liikesanastoa. Sen sijaan hän kutsuu esiin tanssijan oman historian ja potentiaalin. Torkkelin mielestä tanssi, joka tulee ulos, on erityisen keskittymisen ja kulloisenkin musiikin yhteisvaikutuksen tulos.
”Tanssi voi olla esimerkiksi harmonista, meditatiivista, epäselvää, hauskaa, virtuoottista, hölmöä, kaunista tai tylsää”, hän luettelee. Keskeistä on luopua arvottamisesta ja sisäisestä kritiikistä, joka usein kahlitsee ammattitanssijaakin. Torkkel rohkaisee tanssijoita päästämään irti ennakko-oletuksista ja suhtautumaan lempeydellä omiin totuttuihin liiketapoihinsa.
”Kannustan myös leikkimään tanssilla ja rakastamaan omia tansseja, jotka tanssijasta voivat tuntua siltä, että tekee aina samaa ja että pitäisi keksiä uutta. Mielestäni on hedelmällisempää rakastaa kuin vihata, huomata oma potentiaali ja antaa sille tila! Rakastamisen ja sallimisen kautta sieltä voi ilmetä jotain aivan uutta”, Torkkel summaa.
➜ Lue tanssijoiden ajatuksia teoksesta, praktiikasta ja Blissistä aiemmin julkaistusta artikkelista.
Humahdus ajattomuuteen
Sekä harjoitussalilla että näyttämöllä tavoitteena on saavuttaa nyt-hetkisyys, joka tuntuu kehollisesti vapauden tilalta. Se on hetki, jolloin kysymykset katoavat. ”Tällainen uppoaminen voi olla hetkellinen humahdus tai pidempi tanssin tapahtuminen, joissa molemmissa avautuu ikuisuudelta ja ajattomuudelta tuntuva olosuhde. Siinä tanssi sulautuu ympäröivään tilaan ja musiikkiin ’ratkaisten’ itse itsensä”, Torkkel kuvailee.
Tämä vapautuminen esittämisen ja tavoittelemisen tarpeesta on lahja myös katsojalle. Englannin kielen sana bliss viittaa autuuteen, hurmioon ja iloon – asioihin, jotka Torkkel liittää suoraan elämään ja tanssin kokemiseen. Vaikka taiteen vastaanottoa ei voi eikä pidäkään kontrolloida, Torkkel toivoo teoksen resonoivan katsojissa tavalla, joka kutsuu heidät osaksi tätä olemassaolon juhlaa. Usein hänen teoksistaan saatu palaute kertookin siitä, kuinka tanssi on imaissut katsojan mukaansa niin vahvasti, että tämä olisi halunnut itsekin liittyä liikkeeseen.
➜ Esitykset pe 15.5. klo 18.30 ja la 16.5. klo 13.30 Turun Kaupunginteatterilla. Osta liput täältä!
Kuvat: Eva-Liisa Orupõld
