Uutiset
TakaisinAluekeskuspalkalla: Tanssin lumoa ja musiikkiin antautumista
6.3.2026
Viime syksynä Helsingin Kiasma-teatterissa lähes loppuunmyydyille katsomoille esitetty Bliss saa uuden elämän toukokuussa, kun teos nousee Turun Kaupunginteatterin lavalle. Turkulaisen koreografi Anna Torkkelin ja työryhmän luoma teos on ylistys tanssin leikkivälle luonteelle ja olemassaolon ihmeellisyydelle.
Kun Bliss (suom. autuus, onni) sai ensi-iltansa loppuvuodesta 2025, se hurmasi yleisönsä välittömyydellään. Nyt teos matkustaa Turkuun, missä se asettuu uudenlaiseen tilaan. Teoksen keskiössä on Anna Torkkelin koreografinen musiikkiin tanssimisen praktiikka ja kolme hienoviritteistä tanssijaa: Tuija Lappalainen, Mira Kautto ja Marika Peura. Tanssijoille prosessi on ollut tutkimusmatka siihen, mitä tapahtuu, kun tanssija luopuu kontrollista ja herkistyy musiikille.
Musiikki ja liike sulautuvat yhteen
Tanssija Marika Peura kuvailee prosessia rehelliseksi heittäytymiseksi.
”On inspiroivaa saada antautua musiikkiin ja tanssimiseen ilman, että analysoi tai arvottaa sitä, millaista liikettä siitä syntyy. Se on lämmittävä kokemus, jossa tanssi kurottaa kohti musiikkia”, Peura pohtii.
Samaa yhteyttä korostaa Tuija Lappalainen, joka on nauttinut erityisesti Johanna Porolan luomasta äänisuunnittelusta. Lappalaiselle Bliss on ennen kaikkea ”tanssimisen tila”, jossa musiikin ja liikkeen suhde luo nimensä mukaisen autuuden kokemuksen.
Kiasman punaisista seinistä Turun Kaupunginteatterin pienelle näyttämölle
Siirtyminen Helsingistä Turun Kaupunginteatteriin tuo teokseen uusia kerroksia. Lappalainen muistelee Kiasman korkeaa, punaseinäistä tilaa lämmöllä, mutta odottaa innolla esiintymistä Turun Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä.
”Kaupunginteatterin pieni näyttämö on erityinen tunnultaan ja volyymiltaan. Odotan kiinnostuneena, miltä esitys siellä tuntuu”, Lappalainen sanoo.
Mira Kautto näkee molemmissa esityspaikoissa jotain samaa: ne ovat suuria instituutioita, joissa nykytanssi saa valloittaa tilan.
”Hengeltään ne vaikuttavat samankaltaisilta, joten uskon, että Bliss asettuu kauniisti myös Turun tilaan. Minua inspiroi tässä työssä tanssimisen yhtäaikainen yksinkertaisuus ja kompleksisuus”, Kautto toteaa.
Kenelle Bliss kuuluu?
Blissin työryhmä uskoo teoksen universaaliin voimaan ja että esityksestä voivat kaikki löytää samaistumispintaa. Kaikenikäiset ovat tervetulleita katsomaan teosta.
“Bliss on jokaiselle ihmiselle, joka on joskus tanssinut, kuunnellut musiikkia tai katsonut jotain koskettavaa”, Mira Kautto kuvailee. ”Tanssimisen tuntu on itsessään niin samaistuttavaa, että teoksella on todella laaja kohderyhmä”, Lappalainen jatkaa.
Myös toimittaja ja kriitikko Maria Säkö kirjoittaa analyysissään (Rondo-lehti 01/26) samaistumisesta. ”Blissin tapa operoida tunteiden kanssa teki vaikutuksen. Sen tunne ei pusertunut pateettisena tai puskevana, mutta silti tämänhetkiselle nykytanssille epätavallisen intensiivisesti ja suoraan, vaikka kyse oli jaetusta tunteesta, ei psykologisesta.”
Blississä myös yleisö voi antautua tähän hetkeen ja kokea elämän välitöntä lumoa. Esitys voi toimia väylänä syvästi koettuun olemassaoloon: se on kutsu tulla mukaan yhteiseen, jaettuun hetkeen. Kuten Mira Kautto tiivistää: ”Haluan välittää yleisölle tunteen siitä, että me ollaan kaikki tässä yhdessä.”
Teosta on työstetty Läntinen tanssin aluekeskuksen aluekeskuspalkalla. Kuvat: Eva-Liisa Orupõld.
Esitykset
Turun Kaupunginteatterin Pieni näyttämö
Pe 15.5. klo 18.30
La 16.5. klo 13.30
36 / 26 €