Uutiset

Tanssi, opetus – kieleily! Tanssi sysää kieltenopetuksen liikkeelle

Mitä tapahtuu, kun tanssi kohtaa kieltenopetuksen? Kaisa Korpinen, kieltenopettaja ja Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen väitöskirjatutkija, väittää kielen ja tanssin yhdistämisen uudistavan pedagogisia käytäntöjä varhaisessa kieltenopetuksessa.

Hänen tutkimuksessaan on yhdistetty luovaa liikettä ja toisen kotimaisen kielen oppimista tavoilla, jotka haastavat perinteisiä käsityksiä kielten opettamisesta ja oppimisesta.

Kieltä voi oppia myös tanssien

Kaisa Korpinen väittelee torstaina 5.12.2024 ja hänen väitöskirjatyönsä tarkastelee kielen ja tanssin yhdistelmää kehollisena lähestymistapana kieltenopetukseen. Tavoitteena on kehittää opetuskäytänteitä, jotka madaltavat kielen käytön ja oppimisen kynnystä hyödyntämällä luovan tanssin keinoja tukea kehollista oppimista.

Raaseporissa toteutetussa kaksivuotisessa projektissa 1.–2. luokan oppilaat ovat lähestyneet ruotsin kieltä luovan liikkeen, leikin ja tanssin kautta. Oppitunnit on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä tanssinopettajien ja luokanopettajien kanssa. Liikkeeseen upotetut viestinnälliset tehtävät ja tanssilliset, teemoitetut harjoitukset ovat kannustaneet lapsia osallistumaan aktiivisesti ja opiskelemaan toista kotimaista kieltä kuin huomaamatta.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että kehollisuuden ja kielen yhdistäminen voi olla paitsi motivoiva myös tehokas tapa oppia, ja Korpisen tutkimus näyttää, että tanssi kieltenopetuksessa voi luoda mahdollisuuksia keholliselle kielenoppimiselle. ”Lapset saivat mahdollisuuden ilmaista itseään liikkeen kautta. Esimerkiksi jos he eivät tienneet sanaa, he pystyivät näyttämään sen liikkeellä, jota toinen oppilas tai opettaja täydensi sanallisesti”, Korpinen kertoo.

Tunneilla lapset eivät vain kuunnelleet ja puhuneet, vaan käyttivät koko kehoaan kielen oppimiseen. Tämä yhdessä kieleily, kuten Korpinen sitä kutsuu, on aktiivista vuorovaikutuksellista toimintaa.

Koko keho ja luova liike mukaan kielenoppimiseen

Tanssin ja kielen yhdistämisessä keskeistä on ollut lasten kehollisen ja luovan ilmaisun rohkaiseminen osana kielenoppimisprosessia. Vaikka projektin oppimistuloksia ei ole systemaattisesti tutkittu, havainnot ovat lupaavia. Korpisen mukaan toistot on olennainen osa kielen oppimista, ja luova liike voi kannustaa uudella tavalla näiden toistojen tekemiseen. Tanssin avulla kielen oppimisesta tulee siis moniulotteisempaa, ja se tarjoaa oppilaille erilaisia tapoja osallistua ja viestiä.

Kieli kun on enemmän kuin sanoja: se on kehollista ja luovaa toimintaa. Luovaa liikettä tuottaakseen ei tarvitse osata tanssia tai opetella koreografioita, vaan liike syntyy hetkessä opetuksen inspiroimana.

Tutkimuksen konkreettisena tuloksena on käytänteitä ja harjoituksia, joita on myös koottu videomuotoiseen opetusmateriaaliiin. Näiden jalkauttaminen opettajille on Korpisen seuraava tavoite. Korpisen harras toive onkin, että tanssi ja muut taidelähtöiset menetelmät löytävät tiensä kieltenopetukseen laajemmin. ”Lapset innostuvat herkästi ja ovat luontaisesti aktiivisia – he nauttivat siitä, että saivat liikkua ja käyttää kieltä samanaikaisesti”, Korpinen toteaa.

—

Kaisa Korpinen, FM

Väitöstutkimukseni on kiinnittynyt Taideyliopiston koordinoimaan ja Koneen säätiön rahoittamaan tutkimushankkeeseen Embodied Language Learning through the Arts (ELLA, 2021–2024). Väitösprojektissani tuotettu kaksikielinen videomateriaali löytyy ELLA-tutkimushankkeen verkkosivuilta.

Väitöstilaisuus järjestetään torstaina 5.12. klo 12.00–16.00 EDUCARIUMilla. Mahdollisuus myös etäosallistumiseen. Lue lisää täältä.